Jalkapallo vihjeet ja otteluennusteet

Selhurst Parkilla odotetaan, että kotijoukkue jatkaa arvokasta 1–0-derbyvoittoaan Brighton & Hove Albionista ja siirtää parantuneen vireen vihdoin myös omalle stadionilleen, jossa se ei ole voittanut liigaottelua marraskuun alun jälkeen. Tätä vastustajaa vastaan pitkän aikavälin tilastot puhuvat selvästi heidän edukseen: kolme viimeistä keskinäistä ottelua on voitettu ilman päästettyä maalia ja sarjataulukon kolmea viimeistä joukkuetta vastaan heillä on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vakaa saldo. Vieraat saapuvat tilanteessa, jossa toiveet käänteestä putoamistaistelussa ovat jälleen romahtaneet — kaksi peräkkäistä 0–3- ja 0–2-tappiota ilman tehtyä maalia sekä yleisesti hyvin heikot vierastilastot (vähän pisteitä, paljon päästettyjä maaleja) viittaavat siihen, että paine kasvaa heti alusta alkaen. Henkilöstön kannalta kotijoukkueelle on negatiivista, että Eddie Nketiah, Cheick Doucouré ja Jean-Philippe Mateta ovat edelleen sivussa, mutta Ismaila Sarrin vire (maali kahdessa peräkkäisessä liigaottelussa) osoittaa, että laatua viimeisellä kolmanneksella on yhä. Burnley kärsii lisäksi useista poissaoloista (Mike Trésor, Zeki Amdouni, Jordan Beyer, Connor Roberts, John Cullen), ja heidän suurin vierasuhkansa Zian Flemming odottaa vierasmaalia joulukuusta lähtien. Kokonaisuutena muodostuu skenaario, jossa kotijoukkue voittaa kärsivällisyydellä ja pelin hallinnalla, vaikka sen ei tarvitse olla näyttävää.

Dramaattisen 2–1-voiton jälkeen Anfieldilla Pep Guardiolan joukkue vaikuttaa henkisesti juuri siinä tilassa, jossa se tavallisesti muuntaa vastaavat kotiottelut jälleen kolmeksi pisteeksi mestaruustaistelussa. Kotikentällä se on pitkällä aikavälillä erittäin vakuuttava: viimeisessä 17 liigaottelussa Etihadilla on tapahtunut vain yksi notkahdus ja lisäksi joukkueella on vahva tappioton putki omien kannattajien edessä. Tässä nimenomaisessa kohtaamisessa myös historia on ratkaiseva — voittoputki Fulhamia vastaan on poikkeuksellisen pitkä ja yhdistettynä siihen, kuinka hyvin isännät käsittelevät viikolla pelattavat ottelut omalla stadionillaan, se johtaa selvään etuun. Fulham on yhä eurooppalaisten sijoitusten tuntumassa, mutta viime viikot ovat paljastaneet ongelmia johtoasemien säilyttämisessä ja tehokkuudessa, mikä huippujoukkueita vastaan on juuri se yhdistelmä, josta rangaistaan. Kokoonpanon osalta Cityltä puuttuvat edelleen Jeremy Doku, Savinho, Joško Gvardiol ja Mateo Kovačić, mutta positiivista on John Stonesin paluu ryhmään sekä hyökkäyksen avainpelaajien vakaus; Erling Haalandilla on poikkeukselliset tilastot tätä vastustajaa vastaan ja hänen odotetaan jälleen olevan suurin erontekijä. Vierailla Sasa Lukić ja kapteeni Tom Cairney ovat edelleen poissa, mikä vähentää keskikentän variaatiota, ja jos ottelu avautuu, se suosii kotijoukkueen laatua ratkaisevassa vaiheessa.

Tässä kohtaa poikkeuksellisessa vireessä oleva joukkue kohtaa ryhmän, joka on etsinyt itseään viikkoja — ja momentumin ero on Eredivisiessä usein ratkaiseva. NEC ratsastaa aallolla: kuusi peräkkäistä voittoa, pitkä voittoputki kaikissa kilpailuissa ja ennen kaikkea tasainen tuottavuus, jota korostaa se, että heidän ottelunsa tarjoavat säännöllisesti maaleja molemmille puolille ja korkeita lukemia. Sekä symbolisesti että käytännössä kokeneiden pelaajien panos on näkyvä: Tjaronn Chery teki ennätyksen liigan vanhimpana maalintekijänä ja Bryan Linssen vahvistaa jälleen pystyvänsä tekemään maaleja erilaisissa järjestelmissä ja rooleissa. Motivaatio on myös valtava — yksi piste riittää toiselle sijalle, joten intensiteetin ja tulosnälän pitäisi näkyä alusta lähtien. Utrecht saapuu ilman voittoa joulukuun puolivälistä lähtien, yhdeksän liigaottelua ilman menestystä ja erittäin laajalla loukkaantuneiden listalla, johon kuuluvat Souffian El Karouani, Zidane Iqbal, Sébastien Haller, Siebe Horemans, David Min, Victor Jensen ja Mike Eerdhuijzen. Tähän lisätään vielä espanjalaisen hyökkääjän Rodríguezin pelikielto, joka ratkaisi viimeisimmän keskinäisen ottelun. Kyllä, psykologisesti voi olla merkitystä sillä, että NEC on usein kompastunut viimeaikaisissa kohtaamisissa, mutta nykyisen vireen ja vieraiden ongelmien laajuuden perusteella kotivoitto näyttää loogisimmalta lopputulokselta.

Sarjataulukon ja yleisen trendin näkökulmasta tämä on kahden maailman törmäys: kotijoukkue taistelee mestaruudesta ja kuuluu liigan parhaisiin kotijoukkueisiin, kun taas Livingston on viimeisenä ja on odottanut voittoa erittäin pitkään. Celticin kohdalla on tärkeää lukea kausi muutosten tarinana, joka lopulta toi vakautta — myrskyisän jakson jälkeen joukkue nousi jälleen Martin O'Neillin paluun myötä, alkoi kerätä pisteitä uudelleen ja näyttää kotikentällä huomattavasti itsevarmemmalta. Vastassa on joukkue, joka voitti viimeksi liigaottelun elokuussa eikä ole viime viikkoina löytänyt kipinää edes valmentajanvaihdon jälkeen, mikä luo hyvin selkeän otteluasetelman. Livingston voi yrittää selviytyä matalassa blokissa viiden puolustajan linjalla, mutta heti kun heidän on käsiteltävä erikoistilanteita ja kakkospalloja rangaistusalueen ympärillä, paine alkaa kasautua, mikä yleensä johtaa virheisiin. Kotijoukkueelta puuttuvat Alistair Johnston, Callum Osmand, Cameron Carter-Vickers ja Jota, ja Kieran Tierneyn tilanteessa on epävarmuutta päävamman jälkeen, mutta useiden nimien paluu avauskokoonpanoon (esimerkiksi Kasper Schmeichel, Benjamin Nygren, Sebastian Tounekti) pitää rotaation laadun korkealla. Vierailta puuttuvat Adam Montgomery ja Aidan Denholm, mikä kaventaa entisestään heidän mahdollisuuksiaan reagoida ottelun kulkuun. Tässä yhdistelmässä kontrolloitu kotivoitto, jossa Celtic rakentaa vähitellen ratkaisevan johdon, näyttää todennäköisimmältä skenaariolta.